Tulosta tämä sivu

Mannerheim-ristin ritarit

Takaisin listaukseen

Seuraava ritari

Edellinen ritari

AUTTI Pietari Aleksanteri
51
AUTTI Pietari Aleksanteri 51

Kenraaliluutnantti, kirjakauppias.
Syntyi 17.8.1893 Rovaniemellä, kuoli 23.10.1959 Rovaniemellä, haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle.
Ritari 51, 1.3.1942, eversti, rykmentinkomentaja JR 8.
Vanhemmat kauppias Juho Abraham Autti ja Aurora Elisabet Kalliosalmi. Puoliso Aili Amanda Joentaus k 1982. Lapset Irene Anneli (1934) toimistosihteeri Helsinki, Erkki Juhani (1937) majuri, valtiotieteen maisteri k 2017, Pekka Aapo (1940) valtiotieteen maisteri Järvenpää.

 

Ylioppilas Oulun suomalainen yhteiskoulu 1915, opiskeli Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteellisessä osastossa 1915, SKK yleisen osaston kurssi 1:n valmistava kurssi 1924–25, SKK komentajakurssi 1925–26. SkPK täydennyskurssi SKK:n tai komentajakurssin käyneille 1932 ja piiripäälliköiden orientoiva kurssi 1938. Oli suojeluskuntajärjestön palveluksessa.

Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 (PionK) 1916–18, hilfsgruppenführer 1917, Polangenin erikoiskurssit 1917–18,
1. maailmansota: Misse-joki, Riianlahti, Schmarden. Saapui jääkärien pääjoukon mukana Vaasaan 25.2.1918.

Rajavartiolaitoksen palvelukseen 1918, nuorempi upseeri ja komppanianpäällikkö Sallan Rykmentti (nimi myöhemmin LR) 1918–19, lähettiupseeri Petsamon retkikunta 1920, Petsamon Rajavartioston päällikkö 1921, KR komentaja 1921–27, SR komentaja 1928, evp 30.11.1928. Pohj skpE piiriesikunnan jäsen 1930. Vakinaiseen palvelukseen 1931, Kuo skp (myöhemmin PSav skp) päällikkö 1931–39, 8.Pr komentaja 1940–41, PeräPohjSl komentaja 1944–48, 3.D komentaja 1948–53, evp 17.8.1953. Pidätettynä yhden kuukauden asekätkentäjutun yhteydessä 1945.

Suomalais-venäläisen rajakomitean III:n paikallisen tarkastuskomission suomalaisen valtuuskunnan puheenjohtaja 1922 ja IV:n valtuuskunnan puheenjohtaja 1926–29, armeijan varuskomitean asiantuntijajäsen 1932–33.

Vapaussota: joukkueenjohtaja ja komppanianpäällikkö PPohJP/1.JääkR ja Sallan Rykmentti, Kivisalmi, Kilislampi. Talvisota: JR 39 komentaja 1939–40, Laatokan Karjala. Jatkosota: JR 8 komentaja 1941–42, 3.Pr komentaja 1942–43, 4.D komentaja 1943–44, Laatokan Karjala, Aunus, Syväri, Maaselän kannas, Karjalan kannas.

Rovaniemi-lehden päätoimittaja ja Rovaniemen Kirjapaino Oy:n toimitusjohtaja 1929–30, kirjakauppias Rovaniemellä 1953–59.

Vienan Karjalan pakolaisten huoltotoimikunnan jäsen ja puheenjohtaja 1921–24, Perä-Pohjolan ja Lapin kuntainliiton perustajajäsen ja puheenjohtaja 1929–30. Lapuanliikkeen valtuuskunnan jäsen 1930, Akateemisen Karjala-Seuran jäsen.

Vänrikki 11.2.1918, luutnantti 13.5.1918, kapteeni 6.12.1919, majuri 16.5.1924, everstiluutnantti 6.12.1927, eversti 16.5.1938, kenraalimajuri 31.12.1943, kenraaliluutnantti 23.4.1953.
VR 1 rt mk, MR 2, VR 1 mk, 2 VR 2 mk, VR 3 mk, VR 4 mk, R SVR 1, HeimoSR, Vs mm, Ts mm, Js mm, Sk Ar, SaksMskr, SaksRR 2, RomKrR suurr rtk, VirSkValkR 3, UnkMsMm, Jm.

”Ylipäällikkö on pvm:llä 1.3.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi eversti Pietari Aleksanteri Autin.

Eversti Autti on Itä-Karjalan taisteluissa 19.–23.8.41 johtanut rykmenttiään taitavasti ja menestyksellisesti. Hän tunkeutui V:n [Veskelys] kylään joukkojensa etumaisten osien mukana ja valtasi yllättäen kylän sekä tuhosi autokuljetuksilla vahvistukseksi lähetetyn vihollisjoukon, jolloin itsekin joutui käyttämään konepistoolia. P:n ja M:n [Potkuselkä ja Maaselkä] kiivaissa taisteluissa hän osittain tuhosi, osittain löi hajalle vihollisvoimat ja jatkoi tarmokkaasti hyökkäystä T:tä [Tsalkki] kohti, siitä huolimatta, että selustaan oli jäänyt vihollisosastoja. Pimeydestä ja joukkojen väsymyksestä huolimatta hän hyökkäsi T:hen ja valtasi sen avaten tien toiselta suunnalta eteneville omille joukoille.

S–S:n [Sotjärvi–Säämäjärvi] läpimurtotaisteluissa 25.–27.8.41 hän murtautui häikäilemättä viholliskeskityksen läpi ja valtasi P:n [Popeda] kylän, josta saatiin huomattava sotasaalis. Jatkoi taistelua viholliselle avuksi lähetettyä yksikköä vastaan, tuhosi osittain sen ja ajoi tarmokkaasti takaa vihollista vallaten siten uusia maastotukikohtia.

S:järven [Säämäjärvi] taisteluissa 31.8.–1.9.41 eversti Autti johti rykmenttinsä tarmokkaasti ja taitavasti laajan vesiperäisen ja tiettömän suoalueen läpi. Vihollisen käyttämistä hyökkäysvaunuista huolimatta hän hyökkäsi ilman pst.-aseita yllättäen S:järven kylään ja valtasi sen, ja käyttäen osan voimistaan selkäpuolelleen joukkoja kuljettavaa kahta junaa vastaan, tuhosi ne sekä suuren osan junissa olleista joukoista. Jatkoi tarmokkaasti hyökkäystä P:n [Petroskoi] suuntaan ja valtasi ehjänä S:järven tärkeän sillan [Säämäjärven sillan].

Henkilökohtaisella rohkeudella ja miehilleen esimerkkiä näyttäen johti eversti Autti rykmenttiään 2.–5.9.41 välisenä aikana tapahtuneissa, usein lähitaisteluun johtaneissa taisteluissa luoden siten edellytykset oman hyökkäyksen menestykselliselle jatkamiselle.

T:n [Teru] taisteluissa 6.–8.9.41 hän johti taitavasti rykmenttinsä vaikeakulkuisen metsä- ja suoalueen läpi ja järjesti oma-aloitteisesti rykmenttinsä huoltokuljetukset erittäin vaikeissa olosuhteissa. Samalla hän katkaisi vihollisen yhteydet ja omalla esimerkillään kannustaen joukkojaan kiivaissa taisteluissa valtasi Ala-T:n [Ala-Teru] kylän, jossa tuhottiin mm. useita hyökkäysvaunuja.”

Seuraava ritari

Edellinen ritari

Takaisin listaukseen